Rähinää feminismistä

Nykyisenä nopean tiedonvälityksen aikana liikkeet nostattavat hetkessä vastaliikkeitä ja vastaliikkeiden vastaliikkeitä ja sitä rataa. Muutenkin on tavallaan helpompaa olla kiihkomielinen, asiatonkin, ja internetistä on niin kovin helppo löytää samanmielisiä, oli mielipide sitten miten kieroutunut tahansa.

Enemmän tai vähemmän ”queer-identifioituvana” lisääntyneenä ihmisnaaraana minua huolestuttaa feminismin tila ja antifeminismin nousu.

On totta, että omassa yhteiskunnassamme on myös koiraita haittaavia tasa-arvo-ongelmia, kuten ”yleinen” asevelvollisuus. On myös totta, että monia feministisiä tavoitteita ajetaan väärillä tavoilla (vanhempainvapaiden ”pakkojako” esimerkiksi) ja monet tavoitteet ovat joko yhdentekeviä (vaikka nyt jotkin ”huippujohtajien” sukupuolikiintiöt, mun mielestä) tai jopa vääriä.

Silti pitäisi olla aivan helvetin selvää, että maailmanlaajuisesti ihmisyhteisöissä naaraiden asema on merkittävästi sorretumpi kuin koiraiden. Myös omassamme epäsuorasti esim. median ja ympäristön syöttämien ulkonäköpaineiden ja näiden kanssa käsi kädessä kulkevan (yleensä kai tiedostamattoman) katseiden ja halun kohteeksi kasvattamisen osalta. Tosin tässäkin on vääränsuuntaista tasa-arvoistumista tapahtunut ja tapahtumassa; myös koiraspuoliset kulttuurimme edustajat tuntevat yhä enenevässä määrin paineita esim. pukeutua tietyllä tavalla tai ajella karvojaan tms.

Paitsi Yhdysvalloissa, nyt myös Euroopassa kamppaillaan ja kampanjoidaan yksinkertaisia lisääntymisterveysohjelmia (neuvontaa, ehkäisyä, toki myös abortteja) vastaan. On todella vaikea nähdä, mikä muu tällaiselle voisi olla syynä kuin naaraiden – erityisesti ns. heteroseksuaalisten – elämän vaikeuttaminen, nöyryyttäminen, ”kuriin pistäminen”. ”Ennen kuin ne vievät meiltä kaiken”??

Miksi sortoa kokevat pyrkivät kostamaan tuon sorron vielä heikommassa asemassa oleville? Vai uskooko esim. suomalainen ”alemman tason mies” todella että hänen sortajansa on ”tavallinen suomalainen nainen”? Koska ei ymmärrä antaa pillua aina kun joku sitä tulee vonkaamaan? Silti vaikka on kasvatettu miehen haluttavaksi ja pelastettavaksi…

Ei sekään, että nykymuotoinen koululaitoksemme palvelee paremmin keskivertotyttöä kuin keskivertopoikaa ole keskiverron tytön vika, vaan järjestelmän ja siihen vaikuttavien ihmisten.

Aivan oma, oksettava lukunsa on sitten tietyissä osissa maailmaa edelleen rehottava perinne nuorien ihmisnaaraiden ”ympärileikkaamisesta”. Ja kyllä, koiraslapsenkin ympärileikkaaminen ilman lääketieteellisiä perusteita on silpomista, mutta heidän onnekseen toimenpide ei kaameudessaan ole lähelläkään tyttöjen silpomista, josta ikäväkseni sain taas muistutuksen tämän nopeutetun tiedonvälityksemme kautta.

”Naisten” sota ”miehiä” vastaan ja ”miesten” sota ”naisia” vastaan on vain aivan helvetinmoista resurssien tuhlausta. Eri asia on sitten ”sotia” sellaisia tahoja vastaan, sukupuoleen katsomatta, jotka oikeasti ovat sortajiamme tai maailmamme raiskaajia. Mutta ei näitäkään pidä epäinhimillistää sen enempää kuin ”vastakkaista sukupuoltakaan”, josta valtaosa ihmisistä tuntuu olevan enemmän tai vähemmän vieraannutettu. Itse olen onnekseni aina tuntenut molemmat sukupuolistereotypiat yhtälailla vieraiksi ja kaikki ihmiset vieraudestaan ja outoudestaan huolimatta silti jollain tasolla samanlaisiksi.

Pelkäänpä, ettei tästäkään kirosanoin ryyditetystä turhautumisenpuuskasta mitään hyötyä ole näiden epäkohtien korjaamisessa, mutta ehkä sentään onnistuin tekemään julkisesta terapiasessiostani edes aavistuksen asiallisemman kuin keskustelupalstojen nimettömät virtuaalioksentelijat…

Mainokset