Sateenkaarisukat

Malli ja ohje Sirpa Elina Tulirinta

skvs2

skvs1

Vajaan vuoden verran ahkerassa käytössä ollut pari.

Koko noin 38-39 (Koon muuntaminen: leveän raidan kerroslukua lisäämällä tai vähentämällä 1 krs/koko ja noin parin koon välein silmukkamäärää lisäämällä tai vähentämällä 4 s. Esimerkki: koossa 34-35 luo 44 s, neulo leveää raitaa 8 krs. Esim. 2: koossa 44-45 luo 52 s, neulo leveää raitaa 13 krs.)

Tarvikkeet: sukkalankaa, paksuus n. 100 g = 200 m (esim. Novita 7 veljestä) punaista, oranssia, keltaista, vihreää, sinistä ja violettia yhteensä noin 150 g, sukkapuikot 3,5 tai käsialan mukaan.

skvs3

Kokokokeiluja.

Luo punaisella langalla 48 s. Jaa silmukat neljälle puikolle 12 s kullekin ja sulje aloituskerros. Neulo 2 o 2 n joustinneuletta 10 krs. *Neulo oranssilla langalla 1 o 1 n joustinneuletta 1 krs. Jatka 1 o 1 n ja neulo punaisella 2 krs. Neulo oranssilla 1 krs. Neulo punaisella 1 krs. Neulo oranssilla 2 krs. Neulo punaisella 1 krs.*

Katkaise punainen lanka ja neulo oranssilla 10 krs. Toista *_* keltaisella ja oranssilla langalla. Katkaise oranssi lanka ja neulo keltaisella 10 krs. Neulo vihreällä langalla 1 krs. Neulo keltaisella 2 krs. Neulo vihreällä 1 krs.

Kantapää: Jatka vihreällä ja neulo I puikon silmukat oikein IV puikolle. Jätä II ja III puikon silmukat odottamaan. Käännä työ, nosta 1. s neulomatta ja neulo loput s:t nurin. **Käännä työ ja neulo vahvennettua sileää neuletta: nosta 1 s neulomatta, neulo 1 o, toista krs loppuun. Käännä työ, nosta 1. s neulomatta ja neulo loput s:t n.** Toista **_** vielä 11 kertaa.

Aloita kantapohjan kavennukset jatkaen samaa vahvennettua neuletta. Neulo työn oikeasta reunasta kunnes toisessa reunassa on jäljellä 9 s. Tee ylivetokavennus eli nosta 1 s neulomatta, neulo 1 o ja vedä nostettu s neulotun yli. Käännä työ. Nosta 1. s neulomatta, neulo 6 n ja seuraavat 2 s nurin yhteen, käännä työ. Nosta 1. s neulomatta, neulo kunnes jäljellä on 8 s ja tee ylivetokavennus. Jatka samaan tapaan kunnes sivusilmukat ovat loppuneet ja keskiryhmässä on yhä 8 s.

Neulo 4 o IV puikolle. Poimi sen jälkeen puikon toiseen päähän kantalapun oikeasta reunasta 13 s. Poimi I puikolle kantalapun vasemmasta reunasta 13 s. Neulo keltaisella langalla 1 o 1 n joustinneuletta 1 krs, poimitut silmukat kiertäen. I puikon viimeiseksi silmukaksi jää 1 o, neulo sen perään vielä 1 o II puikolta, jolloin I puikon loppuun jää 2 o. Jatka II ja III puikolla 1 o 1 n nurjasta alkaen. Neulo IV puikon alkuun 2 o ja jatka krs loppuun 1 o 1 n.

Neulo 1 o 1 n vihreällä langalla 2 krs, näistä 1. krs:lla I puikon lopussa 2 s oikein yhteen ja tee IV puikon alussa ylivetokavennus, 2. krs ilman kavennuksia. Neulo keltaisella 1 krs ja tee samanlaiset kiilakavennukset I puikon lopussa ja IV puikon alussa. Katkaise keltainen lanka ja neulo 10 krs vihreällä niin, että teet kiilakavennukset 3. krs:lla ja 7. krs:lla. Neulo sinisellä 1 krs. Neulo vihreällä 2 krs niin, että teet viimeiset kiilakavennukset 1. krs:lla. Siirrä tämän jälkeen I puikon viimeinen silmukka takaisin II puikolle.

Neulo sinisellä 1 krs. Neulo vihreällä 1 krs. Neulo sinisellä 2 krs. Neulo vihreällä 1 krs. Katkaise vihreä lanka ja neulo sinisellä 10 krs. Toista *_* violetilla ja sinisellä langalla.

Neulo violetilla langalla sileää neuletta 1 krs. Jatka sileää neuletta 10 krs niin, että neulot joka puikon lopussa 2 s oikein yhteen. Kullakin puikolla on nyt jäljellä 2 s. Katkaise lanka ja vedä se jäljelläolevien silmukoiden lävitse.

Neulo toinen sukka muuten samoin, mutta värit päinvastaisessa järjestyksessä, siis violetti – sininen – vihreä – keltainen – oranssi – punainen. Päättele sukat huolellisesti.

ETHÄN KÄYTÄ OHJETTA KAUPALLISIIN TARKOITUKSIIN!

Vinkki: samalla raidoituksella voi tehdä myös muita asusteita, kuten pipoja, lapasia ja kaulaliinoja. Miksei ihan vaatteitakin.

sktalvi

Talvikampe-esimerkki.

Mainokset

Prätkärotsi 2.0

Jatketaanpa vielä hieman vaatekorjauslinjalla, kevään kunniaksi.

Ostin 90-luvun lopulla Lahden vanhan kierrätyskeskuksen loppuunmyynnistä viidelläkymmenellä markalla vanhan (jos joku tuntee asiaa ja hoksaa kuvista vuosikymmenen, saa mieluusti kertoa!), mustan prätkärotsin, jonka tikkivuori kaipasi vaihtamista. Onnistuin sitten ostamaan jostakin tilkkualesta todella p**kan vuorisilkin, jonka pääsin ompelemaan takkiin ihan oikealla teollisuusompelukoneella. Tämä vuori olikin sitten lähes täysin riekaleina vuosikausia, kun koskaan en muistanut, jaksanut ja ollut rahoissani yhtä aikaa viedäkseni takin ammattilaisen vuorattavaksi.

Mutta viime syksynä takkia pitkästä aikaa käyttäessäni sain kuningasajatuksen: pääsisin helpolla ja etenkin halvalla, kun vain väsäisin takkiin irtovuorin valmishupparista! Yksi huppari, yhdeksän nappia (+ yksi varalle), vähän leikkaamista ja ompelemista ja siinä se.

(Ideasta innostuneille vielä kuitenkin tiedoksi, että noihin puuvillahupparin hihoihin ei välttämättä ole maailman sujuvinta työntää käsiään, mutta toimii riittävän hyvin minulle.)

Molemmissa hihoissa on yksi nappi sisäpuolella saumaan ommeltuna.

Napit (7 kpl) kiertävät etuliepeestä kauluksen kautta toiseen etuliepeeseen.

Irtovuori eli hieman muokattu ja nurinpäin käännetty huppari.

Irtovuorin hihoissa on napinläpilenkit.

Irtovuorin napinläpi.

 

 

A Work in Progress

Olen pitkästä aikaa kirjoittanut jotakin ”oikeaa”. Teksti on yhä kesken (lähes alkutekijöissään oikeastaan) eikä mitenkään iso, mutta kuitenkin. Blogikin on viettänyt poikkeuksellisen kauan hiljaiseloa, joka katketkoon nyt ”ikuisesti” keskeneräisen, arkisen projektin esittelyyn.

Ostin joskus noin kymmenen vuotta sitten alennusmyynnistä ”naisten” ”farkut”, jotka eivät siis ole oikeaa denimiä, mutta kuitenkin aikalailla perusfarkkujen malliset ja sidokseltaan tvilliä kuten farkutkin. Väri oli alunperin tasainen tummansininen ilman kulutuspesuja (jotka ovat aika vastenmielisiä) ja materiaalissa on valitettavasti mukana elastaania.

Jossakin vaiheessa housut alkoivat kulua sieltä täältä puhki, kuten tapana on, ja alkuun laiskuuttani reagoin tähän ostamalla silitettäviä paikkoja (jotka tosin myös ompelin reunoistaan kiinni, koska eiväthän ne muuten olisi pysyneet repsottamatta). Aikaa myöten ratkaisu luonnollisesti osoittautui riittämättömäksi ja oli jatkettava parsien. Tämä työhän ei lopu koskaan, mutta toistaiseksi parsimatonta pinta-alaa on vielä enemmän kuin parsittua…